eteisaula

Heti ovesta sisäänkäytyä astutaan eteisaulaan, joka on sisustettu merihenkisesti sinisen sävyillä. Kokolattiamatto on sinistä askarteluhuopaa, seinät kartonkia, paitsi takaseinä kallista koristepaperia Tiimarista. Katossa on ankkuri-ruori-pelastusrengas-ryhmitelmä, Tiimarin kohokuvioita siis. Vasemmanpuoleisella seinällä oli ennen kalaverkko simpukkoineen, nyt palapeili ja sommitelma vaaleansinisistä lasimosaiikeista, joita on myös takan edessä. Takan takana on mannaryynirapattua sinistä seinää.

Takka on mannaryynirapattu pahviviritelmä, ääriviivatarroin koristeltu. Kaukoputki takan päällä on ihan toimiva, ostin sen Gambiasta. Kynttelikön kynttilät ovat pätkityt kakkukynttilöistä, tervetuliaismatto on puolipistoin tehty aidakankaalle. Oikeassa kulmassa häämöttää käspaikka, jonka olen kirjaillut käsin, ja sen alla on lyijykynänpäästä tehty lampukka. Etualalla on myös täysin tuunaamaton naulakko virkattuine kaulahuiveineen, pipoineen ja tumppuineen.

Nojatuolit on päällysteytty askarteluhuovalla ja huoliteltu satiininauhoin ja nyörein. Maassa on risunippu sytykkeiksi ja kirppislöytö, onnennorsu kärsä kohti ovea.

Sytytin takkaan tulen ja laitoin keittiön oveen vanhanaikaisen lehtipussukan "viime aikojen" printattuine posteineen.( Kennedy on kuollut ja ydinasetta testattu.)

Seinäkello on äidin vanha riipus, mutta yhä kunnossa, vedettävä kun on. Takanreunalla on aitoja tinasotilaita. Viherkasvin ruukku on sorvattu puuastia Israelista, pöytä kalastajanlangasta punottu, hyllyllään Hämeenkyröstä ostamiana pieniä, hiottuja ja lakattuja korukiviä sekä Afrikasta tuomiani olemattoman kokoisia simpukoita.